Soittimet

Fiideli on suolikielinen jousisoitin, joka voidaan virittää monella eri tavalla. G-pohjainen viritys on kuitenkin yleisin. Fiideli oli keskiajalla suosituin laulun säestyssoitin, ja usein sitä soitti laulaja itse. Soittotapa on soinnullinen, jolloin monta säveltä soi yhtaikaa. Fiidelillä oli usein suora talla, jolloin sillä voitiin soittaa joko vain ensimmäistä kieltä yksin, kaikkia yhdessä, tai ensimmäistä kieltä ja vasemmalla peukalolla näppäillen matalinta kieltä samanaikaisesti.

Keskiajan nokkahuilulla oli myöhempään flauto dolceen verrattuna tumma ääni, mikä suosi matalan rekisterin käyttämistä. Nokkahuilun historia ennen 1300-lukua on vielä hämärän peitossa. Suuri kirjo erilaisia ja eri kokoisia nokka- ja tulppahuiluja oli käytössä jo varsin varhain. Oliphantilla on käytössään sopraano-, altto- ja tenorinokkahuiluja.

Dulcimer on kapuloilla lyötävä metallikielinen sitra (”cittern”). Koska kieliä ei sammuteta soitettaessa, syntyy viehättävä tausta-akustiikka, joka on oivallinen yksiäänisessä musiikissa. Soitin on hyvin virtuoosinen ja suosii rikasta koristelua laulun taustaksi. Oliphantilla on käytössään eri kokoisia ja sävyltään erilaisia dulcimereja.

Keskiaikainen luuttu on nauhaton oud-luuttu, jossa on tumma sointi. Luuttu soveltuu hyvin myös perkussiiviseen soittoon, jolloin lyömäsoittimia ei välttämättä tarvita.

Oliphant-yhtye pystyy muuntumaan lujaääniseksi, puhallinvoittoiseksi orkesteriksi (”musica alta”), jollaisia esiintyi myöhemmällä keskiajalla. Tässä kaksoislehdykkäsoittimia, skalmeijaa ja pommeria, täydentää vetotrumpetti. Vetotrumpetti eroaa pasuunasta siten, että putkea liu’utettaessa koko soitin liikkuu. Tähän kokoonpanoon myös lyömäsoittimet ovat omiaan. Oliphantilla on käytössään mm. suuri kepillä soitettava kaksoiskalvorumpu ja arabialainen tamburiini, joka on säilynyt keskiajalta lähtien samanlaisena.

Herkkiin lauluihin sopii sinfonia eli kampiliira (ks. ylin kuva), jossa on kaksi melodiakieltä ja kaksi borduunakieltä. Muita borduunasoittimia ovat säkkipillit (”hümmelchen”) ja munniharppu — ehkä maailman vanhin melodiasoitin. Lisäksi Oliphant käyttää transilvanialaista kaksoishuilua, jonka toinen putki soittaa vain perussäveltä. Useissa keskiaikaisissa kuvissa näkyy viritetyt kellot sekä muita helistimen kaltaisia soittimia, jollaisia on myös Oliphantilla käytössään.

Vetotrumpetti